Kokkiopintojen aloittaminen tänä syksynä ei ollut mikään hetken mielijohde, vaan ehkä enemmänkin salainen unelma, joka oli hautautunut "oikeiden" töiden alle. Eihän kukaan voisi tehdä työkseen sitä, mitä oikeasti rakastaa?
Kiinnostus ruokaa ja leivontaa kohtaan syntyi jo lapsuudessa, kiitos siitä rakkaan, jo edesmenneen mummuni. Eikä se intohimo ole laantunut tähänkään päivään mennessä.
Mietin pitkään blogille sellaista nimeä, joka kuvaisi omaa ajatusmaailmaani ruoan ja kokkailun suhteen. Elämässä ja arjessa pitää olla skidisti gourmeeta. Ei niinkään, että gourmee tarkottaisi tässä yhteydessä hienoja ja kalliita raaka-aineita vaan enemmänkin sitä miten ruoka saadaan näyttämään ja maistumaan hyvältä.
Mummolan makumuistoihin liittyy hyvin vahvasti niinkin yksinkertainen ruoka kuin mannapuuro. Lisukkeena tarjoiltiin kiisseliä ja jälkiuunileipää.
Oma lapseni saa toisinaan mummolassa välipalaksi Mannafrutteja ja sokerimäärästä kauhistuneena päätin testata, maistuisiko kotitekoinen vähäsokerisempi mannapuurovälipala kotioloissa. Ja kyllähän se maistui.
Vaniljainen mannapuuro ja vadelmakiisseliä
1 l maitoa
1 1/2 dl mannasuurimoita
hiven suolaa
2tl vaniljasokeria (aitoa vaniljaa sisältävää)
Kiehuta maito kattilassa. Lisää mannasuurimot erissä koko ajan sekoittaen. Anna kiehua reilun viiden minuutin ajan. Varo, ettet keitä maitoa pohjaan! Mausta suolalla, vaniljasokerilla ja tarvittaessa sokerilla.
Vadelmakiisseli
4 dl mehua (itse keitin vadelmista mehun)
3 rkl perunajauhoja
1/2dl sokeria
(200g vadelmia)
Kuumenna vadelmamehu ja lisää siihen sokeri. Liuota pieneen määrään kylmää mehua perunajauhot ja lisää se ohuena nauhana kuuman mehun sekaan. Odota, että kiisseli pulpahtaa.
Jäähdytä kiisseli.
Mikäli haluat tästä jäkiruoasta "mannafruttimaista" jäähdytä puuro tarjoiluastiassa ja vasta sen jälkeen lisäät kiisselin päälle. Toki tämä on yhtä hyvää myös lämpimänä, vaikka sen jälkiuunileivän kera!
Hienoa, että olet uskaltanut ottaa riskin ja teet sitä mitä tykkäät. Äitini on kokki ja lapsena olin innoissani pitämässä kokkitakkia päällä ja unelmoin kokin ammatista. Mutta sitten muuttui mielipide ja nyt olen kampaajana.
VastaaPoista